Espoon kaupunki on valmistellut hiihtoputken rakentamista Leppävaaran urheilupuistoon yhdessä yksityisen tahon kanssa jo parin vuoden ajan. Asia tuli julkiseksi viime keväänä rakentamista varten tarvittavan asemakaavamuutoksen myötä. Sitä ennen suunnitelmasta ei tiedotettu mitään julkisuuteen. Salassa pitoa on perusteltu liikesalaisuudella.

Leppävaara-seura paikallisena kaupunginosayhdistyksenä on kommentoinut hiihtoputken vaatimia kaavasuunnitelmia kahdessa eri vaiheessa. Syyskuussa asemakaavan valmisteluvaiheessa seura laati varsin laajan huomautuskirjelmän, jossa esitettiin monia reunaehtoja jatkosuunnittelulle ja peräänkuulutettiin avoimempaa valmisteluyhteistyötä kaupungin ja hankkeesta vastaavien taholta.

Kaavaehdotus oli juuri nähtävillä eli kyseessä oli toinen virallinen nähtävillä olo. Syksyllä ensin nähtävillä valmisteluaineisto olisi jo voinut sisältää erilaisia sijainti- ja toteutusvaihtoehtoja, mutta asiaa on valmisteltu virallisesti vain yhden vaihtoehdon pohjalta.

Kaavaehdotuksessa, jonka muistutusaika päättyi tammikuun alussa, oli kyllä ilahduttavasti otettu monia seuran valmisteluaineistosta antamia huomautuksia huomioon, mutta pettymykseksi kaikkein keskeisin kysymys oli sivuutettu hyvin ylimalkaisesti. Kyse on tällöin tavasta, jolla asiaa on valmisteltu. Leppävaara-seuran näkemyksen mukaan valmistelussa ei ole noudatettu voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain kuntalaisten osallistumista koskevia säädöksiä. Lain henki on, että kuntalaiset saavat kaavahankkeesta tietoja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Seuran järjestämillä perinteisillä Leppävaaran Raittikarnevaaleilla syyskuun alussa kysyttiin leppävaaralaisten kantaa asiaan otsikolla "Hiihtoputki vai hukkaputki?" Kyselyn tulokset lähetettiin kaupungille täydentämään seuran kannanottoa. Tulosten mukaan hankkeen toteuttamista suunniteltuun paikkaansa vastustetaan selvästi.

Hiihtoputkea suunnitellaan keskeiselle ja tällä hetkellä hyvin suositussa jokamiehen käytössä olevalle virkistysalueelle. Suunniteltu hanke on huomattavan suuri (10 000 kerrosneliötä), ja sen rakentaminen muuttaa maisemaa hyvin ratkaisevasti. Seuran käsityksen mukaan tällaisissa tapauksissa tulisi asukkaiden mielipiteen kuulemiselle antaa erityisen suuri paino.

Hiihtoputken sijaintivaihtoehtoja tulee maankäyttö- ja rakennuslain hengessä tutkia avoimesti ja asukkaille on varattava mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluprosessiin myös tältä osin. Vaihtoehdoista päättäminen kuuluu tällöin valtuustolle. ?Emme voi hyväksyä, että vaihtoehtojen tutkiminen ja valinta annetaan hanketta ajavalle yksityiselle toteuttajalle?, todetaan asukkaiden kirjelmässä, joka on luettavissa liitteestä
hiihtoputkimuistutus%207.1.08.pdf

Tiehallinto ja Espoon kaupunki ovat allekirjoittaneet rahoitussopimuksen Kehä I Leppävaarassa -hankkeesta. Samalla Tiehallinto teki hankintapäätöksen, jossa hankkeen rakennusurakoitsijaksi valittiin YIT Rakennus Oy.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri kilpailutti kesällä 2007 Kehä I Leppävaarassa -hankkeen ensimmäisen vaiheen urakan. Espoon kaupunki vauhdittaa osaltaan Kehä I:n parantamisen aloitusta maksamalla rakentamisen aikaiset kustannukset tilapäisesti myös valtion puolesta jälkirahoitusmallina. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 165 miljoonaa euroa arvonlisäveroineen. Lopullisista kustannuksista valtio maksaa 61 % ja Espoon kaupunki 39 %. Valtio maksaa lainan korottomana takaisin Espoon kaupungille vuosina 2012 ja 2013. Rakentamisurakka maksaa urakoitsijan tarjouksen mukaan 87.625 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Urakkasopimus allekirjoitetaan helmikuussa, jonka jälkeen hanke käynnistyy.

Ensimmäisen vaiheen urakassa rakennetaan Kehä I:n tunneli Vallikalliossa ja sen pohjoispuolinen Mestarinsolmun eritasoliittymä sekä Turunväylällä (valtatie 1) sijaitseva Vermonsolmun eritasoliittymä. Nämä työt alkavat helmi-maaliskuussa. Aluksi tehdään mittauksia ja muita valmistelevia töitä sekä kaadetaan puita. Liikenteeseen ja asumiseen enemmän vaikuttavat louhinta- ja kiertotietyöt alkavat kevään aikana. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2012.

Vuonna 2009 alkavassa hankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan Leppävaaransolmun eritasoliittymä ja Turunväylän lisäkaistat.

Uusimmat tiedot hankkeen etenemisestä löytyvät osoitteesta www.tiehallinto.fi/leppavaara.

Leppävaara-seura on jättänyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle 7.1.2008 hiihtoputken vaatimasta asemakaavamuutosehdotuksesta seuraavan sisältöisen muistutuksen:

Muistutus Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle

Leppävaara-seura lähetti kaavaluonnoksen oltua nähtävillä elo-syyskuussa varsin laajan huomautuskirjelmän, jossa käsiteltiin hiihtoputken tarpeellisuutta, sen soveltuvuutta suunniteltuun paikkaansa sekä suunnitelman valmisteluprosessia. Seura esitti myös useita reunaehtoja jatkosuunnittelulle. Asiakirjaa täydennettiin vielä jälkeenpäin Leppävaaran Raittikarnevaaleilla otsikolla "Hiihtoputki vai hukkaputki?" suoritetun mielipidekyselyn tuloksilla. Tulokset osoittivat selkeästi, että valtaosa vastaajista ei kannata laitoksen sijoittamista suunniteltuun paikkaansa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt huomautukset ja antanut niihin vastineensa. Olemme kiitollisina panneet merkille, että monia hankkeen yksityiskohtia koskevia asioita onkin otettu huomioon jatkosuunnittelussa huomautustemme pohjalta.

Valitettavasti perustavinta laatua oleva asiakohta on kuitenkin sivuutettu vastineessa ylimalkaisesti. Toisin kuin kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineessa väitetään, rakentamis- ja kaavaprosessia ei tässä tapauksessa voida erottaa.

Tältä osin Leppävaara-seura haluaa esittää muistutuksensa valmisteluprosessin epäasiallisesta ja lainvastaisesta menettelystä seuraavassa esitetyin perustein.

Valmistelu ei vastaa lain edellyttämiä osallistumissäädöksiä

Olemme tarkistaneet asian lainsäädännön valmisteluun perehtyneeltä asiantuntijalta, OTT ja varatuomari Olavi Syrjäseltä. Hänen mukaansa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) on aiempaa selvemmät ja pitemmälle menevät säännökset kuntalaisten osallistumisesta kaavoitusprosessiin. Säännöksillä pyritään siihen, että kuntalaiset saavat kaavahankkeesta tietoja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

MRL 6 §:ssä on yleinen säännös vuorovaikutuksesta ja kaavoituksesta tiedottamisesta. Siinä pykälässä käytetään ilmaisua "kaavaa valmisteltaessa". Varsinaisessa kaavoitusmenettelyä ja vuorovaikutusta koskevassa MRL 62 §:ssä on asetettu velvoite kaavoitusmenettelyn järjestämisestä sillä tavoin, että suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista tiedotetaan osallisille niin, että heillä on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä valmisteltavasta kaavasta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa 63 §:ssä kehotetaan laatimaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma "kaavaa laadittaessa riittävän aikaisessa vaiheessa". MRA 30 §:ssä taas puhutaan tilaisuuden varaamisesta osallisille mielipiteen esittämiseen "kaavaa valmisteltaessa" asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa. Sekä kaavan valmistelu että laatiminen kuuluvat kaavoitusmenettelyyn, johon kuntalaisilla on osallistumisoikeus.

Asemakaavalla ratkaistaan maankäytön hyväksyttävät ratkaisut. Leppävaaran urheilupuiston asemakaavan muutosesityksellä tehdään mahdolliseksi ja sallittavaksi hiihtoputkirakennuksen rakentaminen. Sen vuoksi kaikki ne selvitykset, joiden perusteella hiihtoputken osoittaminen asemakaavassa määrätään, ovat kaavaan vaikuttavia tekijöitä. Niistä tulee yllä mainittujen lainkohtien mukaisesti antaa kuntalaisille riittävän ajoissa tieto. Kun asemakaavan muutosta ei ole vielä hyväksytty, hiihtoputken suunnitteluluonnokset ovat sellaisia tekijöitä, joiden perusteella asemakaava laaditaan. Jos tässä vaiheessa kuntalaisilla on toisenlaisia ajatuksia, niitä tulisi voida esittää kunnan viranomaisille. Esittämismahdollisuus on vain, jos asukkailla on tarpeeksi tietoa siitä, minkälainen hiihtoputki paikkaan aiotaan rakentaa. Erilaisten käsitysten tulisi johtaa vaihtoehtoisten suunnitelmien tekemiseen. Valtuuston tehtävänä on tällöin ratkaista, mikä vaihtoehto on paras hiihtoputken rakentamiseksi.

Kirjassaan "Osallistuminen, vuorovaikutus ja muutoksenhaku kaavoituksessa" (2005 s. 80?81) Olavi Syrjänen on havainnollisesti esittänyt kaaviona kaavoitusprosessin vaiheet. Hiihtoputken luonnostelu kuuluu tällöin selkeästi kaavoituksen aloitus- ja/tai tavoitevaiheeseen. Se, että yksityinen yritys haluaa asemakaavan muutosta, ei tee kaavasta salaista (valmistelun salassapitoa perusteltiin liikesalaisuudella). Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta on tarkoin rajatut säännökset siitä, milloin asiakirjoja on pidettävä salassa.

Hankkeen hyväksyttävyydestä

Hankkeen hyväksyttävyydestä nimenomaiseen paikkaansa on käyty laajaa keskustelua suunnitelman tultua yleiseen tietoon. Asukkaille ei kuitenkaan ole annettu mahdollisuuksia vaikuttaa itse sijaintipaikan valintaan, vaan ratkaisuvalta on suoraan annettu yksityiselle toteuttajataholle, kuten kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineessa avoimesti todetaankin.
Kun kyse on tällaisesta keskeiselle ja hyvin suositussa käytössä olevalle virkistysalueelle suunniteltavasta suuresta rakentamishankkeesta (10 000 kem2), joka muuttaa maisemaa hyvin ratkaisevasti, tulisi asukkaiden mielipiteelle antaa erityisen suuri paino. Viimeistään Leppävaaran Raittikarnevaaleilta (6.9.2007) saatu palaute samoin kuin seuran saamat monet muutkin yhteydenotot perustelevat sitä, että asukkaiden mielipide tulisi ehdottomasti selvittää.

Hiihtoputken sijaintivaihtoehtoja ei ole nyt avoimesti tutkittu, eikä asukkailla ole ollut missään vaiheessa mahdollisuutta millään tavalla vaikuttaa suunnitteluprosessiin tältä osin. Emme voi hyväksyä, että vaihtoehtojen tutkiminen ja valinta annetaan hanketta ajavalle yksityiselle toteuttajalle.

Vertailukohdaksi asiallisesta menettelystä voidaan ottaa Perkkaalle hiljattain kaavoitettu valtava vapaa-ajankeskus, josta vastaava yksityinen taho otti itse ennen kaavan vireille tuloa yhteyttä alueen asukasyhdistyksiin ja esitteli rakentamishanketta. Peräänkuulutamme edelleen avoimuutta suhteessa asukkaisiin. Vain näin säilyy asukkaiden silmissä luottamus kaupungin suunnittelijoihin ja päättäjiin.

Lopuksi

Lopuksi ihmettelemme, että Raittikarnevaaleilta saatua palautetta ei ole mitenkään kommentoitu kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineessa. Valtaosa vastaajista (150 henkilöä) pitää hiihtoputken paikkaa suunniteltuun käyttötarkoitukseen huonona. Tosin mielipidetiedustelu osoitti myös, että putkella on puoltajiakin. Suuret hankkeet herättävät aina ristiriitaisia tunteita, jolloin sen hyväksyttävyydestä olisikin vähintään kaivannut selvitystä laaditussa vaikutusarviointiraportissa. Myös vaikutukset liikenneoloihin jäävät mielestämme edelleen puutteellisesti selvitetyiksi.