Leppävaara-seura on jättänyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle 7.1.2008 hiihtoputken vaatimasta asemakaavamuutosehdotuksesta seuraavan sisältöisen muistutuksen:
Muistutus Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle
Leppävaara-seura lähetti kaavaluonnoksen oltua nähtävillä elo-syyskuussa varsin laajan huomautuskirjelmän, jossa käsiteltiin hiihtoputken tarpeellisuutta, sen soveltuvuutta suunniteltuun paikkaansa sekä suunnitelman valmisteluprosessia. Seura esitti myös useita reunaehtoja jatkosuunnittelulle. Asiakirjaa täydennettiin vielä jälkeenpäin Leppävaaran Raittikarnevaaleilla otsikolla "Hiihtoputki vai hukkaputki?" suoritetun mielipidekyselyn tuloksilla. Tulokset osoittivat selkeästi, että valtaosa vastaajista ei kannata laitoksen sijoittamista suunniteltuun paikkaansa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt huomautukset ja antanut niihin vastineensa. Olemme kiitollisina panneet merkille, että monia hankkeen yksityiskohtia koskevia asioita onkin otettu huomioon jatkosuunnittelussa huomautustemme pohjalta.
Valitettavasti perustavinta laatua oleva asiakohta on kuitenkin sivuutettu vastineessa ylimalkaisesti. Toisin kuin kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineessa väitetään, rakentamis- ja kaavaprosessia ei tässä tapauksessa voida erottaa.
Tältä osin Leppävaara-seura haluaa esittää muistutuksensa valmisteluprosessin epäasiallisesta ja lainvastaisesta menettelystä seuraavassa esitetyin perustein.
Valmistelu ei vastaa lain edellyttämiä osallistumissäädöksiäOlemme tarkistaneet asian lainsäädännön valmisteluun perehtyneeltä asiantuntijalta, OTT ja varatuomari Olavi Syrjäseltä. Hänen mukaansa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) on aiempaa selvemmät ja pitemmälle menevät säännökset kuntalaisten osallistumisesta kaavoitusprosessiin. Säännöksillä pyritään siihen, että kuntalaiset saavat kaavahankkeesta tietoja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
MRL 6 §:ssä on yleinen säännös vuorovaikutuksesta ja kaavoituksesta tiedottamisesta. Siinä pykälässä käytetään ilmaisua "kaavaa valmisteltaessa". Varsinaisessa kaavoitusmenettelyä ja vuorovaikutusta koskevassa MRL 62 §:ssä on asetettu velvoite kaavoitusmenettelyn järjestämisestä sillä tavoin, että suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista tiedotetaan osallisille niin, että heillä on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä valmisteltavasta kaavasta.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa 63 §:ssä kehotetaan laatimaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma "kaavaa laadittaessa riittävän aikaisessa vaiheessa". MRA 30 §:ssä taas puhutaan tilaisuuden varaamisesta osallisille mielipiteen esittämiseen "kaavaa valmisteltaessa" asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa. Sekä kaavan valmistelu että laatiminen kuuluvat kaavoitusmenettelyyn, johon kuntalaisilla on osallistumisoikeus.
Asemakaavalla ratkaistaan maankäytön hyväksyttävät ratkaisut. Leppävaaran urheilupuiston asemakaavan muutosesityksellä tehdään mahdolliseksi ja sallittavaksi hiihtoputkirakennuksen rakentaminen. Sen vuoksi kaikki ne selvitykset, joiden perusteella hiihtoputken osoittaminen asemakaavassa määrätään, ovat kaavaan vaikuttavia tekijöitä. Niistä tulee yllä mainittujen lainkohtien mukaisesti antaa kuntalaisille riittävän ajoissa tieto. Kun asemakaavan muutosta ei ole vielä hyväksytty, hiihtoputken suunnitteluluonnokset ovat sellaisia tekijöitä, joiden perusteella asemakaava laaditaan. Jos tässä vaiheessa kuntalaisilla on toisenlaisia ajatuksia, niitä tulisi voida esittää kunnan viranomaisille. Esittämismahdollisuus on vain, jos asukkailla on tarpeeksi tietoa siitä, minkälainen hiihtoputki paikkaan aiotaan rakentaa. Erilaisten käsitysten tulisi johtaa vaihtoehtoisten suunnitelmien tekemiseen. Valtuuston tehtävänä on tällöin ratkaista, mikä vaihtoehto on paras hiihtoputken rakentamiseksi.
Kirjassaan "Osallistuminen, vuorovaikutus ja muutoksenhaku kaavoituksessa" (2005 s. 80?81) Olavi Syrjänen on havainnollisesti esittänyt kaaviona kaavoitusprosessin vaiheet. Hiihtoputken luonnostelu kuuluu tällöin selkeästi kaavoituksen aloitus- ja/tai tavoitevaiheeseen. Se, että yksityinen yritys haluaa asemakaavan muutosta, ei tee kaavasta salaista (valmistelun salassapitoa perusteltiin liikesalaisuudella). Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta on tarkoin rajatut säännökset siitä, milloin asiakirjoja on pidettävä salassa.
Hankkeen hyväksyttävyydestäHankkeen hyväksyttävyydestä nimenomaiseen paikkaansa on käyty laajaa keskustelua suunnitelman tultua yleiseen tietoon. Asukkaille ei kuitenkaan ole annettu mahdollisuuksia vaikuttaa itse sijaintipaikan valintaan, vaan ratkaisuvalta on suoraan annettu yksityiselle toteuttajataholle, kuten kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineessa avoimesti todetaankin.
Kun kyse on tällaisesta keskeiselle ja hyvin suositussa käytössä olevalle virkistysalueelle suunniteltavasta suuresta rakentamishankkeesta (10 000 kem2), joka muuttaa maisemaa hyvin ratkaisevasti, tulisi asukkaiden mielipiteelle antaa erityisen suuri paino. Viimeistään Leppävaaran Raittikarnevaaleilta (6.9.2007) saatu palaute samoin kuin seuran saamat monet muutkin yhteydenotot perustelevat sitä, että asukkaiden mielipide tulisi ehdottomasti selvittää.
Hiihtoputken sijaintivaihtoehtoja ei ole nyt avoimesti tutkittu, eikä asukkailla ole ollut missään vaiheessa mahdollisuutta millään tavalla vaikuttaa suunnitteluprosessiin tältä osin. Emme voi hyväksyä, että vaihtoehtojen tutkiminen ja valinta annetaan hanketta ajavalle yksityiselle toteuttajalle.
Vertailukohdaksi asiallisesta menettelystä voidaan ottaa Perkkaalle hiljattain kaavoitettu valtava vapaa-ajankeskus, josta vastaava yksityinen taho otti itse ennen kaavan vireille tuloa yhteyttä alueen asukasyhdistyksiin ja esitteli rakentamishanketta. Peräänkuulutamme edelleen avoimuutta suhteessa asukkaisiin. Vain näin säilyy asukkaiden silmissä luottamus kaupungin suunnittelijoihin ja päättäjiin.
Lopuksi Lopuksi ihmettelemme, että Raittikarnevaaleilta saatua palautetta ei ole mitenkään kommentoitu kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineessa. Valtaosa vastaajista (150 henkilöä) pitää hiihtoputken paikkaa suunniteltuun käyttötarkoitukseen huonona. Tosin mielipidetiedustelu osoitti myös, että putkella on puoltajiakin. Suuret hankkeet herättävät aina ristiriitaisia tunteita, jolloin sen hyväksyttävyydestä olisikin vähintään kaivannut selvitystä laaditussa vaikutusarviointiraportissa. Myös vaikutukset liikenneoloihin jäävät mielestämme edelleen puutteellisesti selvitetyiksi.