Kuva 1)

Leppävaaran keskustaluonnoksen havainnekuva (Raimo Teränne) perustuu Etelä-Leppävaaran osayleiskaavaehdotukseen 1993

 

 

(Kuva 2)

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston hyväksymät suunnitteluvaraukset (8.9.2014)

Asukkaat pidetään pihalla Lepuskin keskustaa suunniteltaessa

 

12.09.2014

 

Rata ja vilkkaasti liikennöidyt valtaväylät pirstovat Leppävaaran keskustan. Väylien yli tai ali pääsee vain muutamasta paikasta. Varsinkin jalankulkijat ja pyöräilijät turhautuvat päivittäiseen puikkelehtimiseen uuden ja vanhan keskustan välillä. Hyvin toimivissa kaupunkikeskustoissa kevyen liikenteen sujuvuus on ykkösjuttu. Siitä syntyy elämää sykkivä urbaani keskus.

 

Lepuskissa ollaan vielä kaukana tästä tavoitteesta. Radan pohjois- ja eteläpuolisen keskusten yhdistäminen on ollut esillä erilaisissa suunnitelmissa vuosikymmenet. Jo 1980-luvun lopulla julistetussa Leppävaaran keskustan aatekilpailussa (kuva 1) etsittiin ratkaisua keskustojen yhdistämiselle. Palkituissa ehdotuksissa esitettiinkin mm. erilaisia ratkaisuja keskustoja yhdistäväksi jalankulkukanneksi. Eräässä ehdotuksessa ehdotettiin tuolloin leikkisästi jopa jonkinlaista futuristista köysirataa. Kuten arvata saattaa, kansiratkaisut tuomittiin liian kalliiksi toteuttaa. Elettiinhän silloin 1990-luvun alun laman kynnyksellä.

 

Noin vuosi sitten heräsi toivo, että aika alkaisi olla kypsä keskustojen yhdistämiselle. Kaupunki julisti avoimen suunnitteluvarauskilpailun, jolla haettiin ideoita radan etelä- ja pohjoispuolen eheyttämiseen. Kilpailuaika oli todella lyhyt tehtävän haastavuus huomioon ottaen: se alkoi lokakuun lopussa ja ehdotukset piti jättää tammikuun puoliväliin mennessä.

Kaikkiaan kaupunki sai yhdeksän ehdotusta suunnitteluvarauksiksi. Mitään niistä ei varsinaisesti valittu voittajaksi eikä ehdotuksia myöskään ole esitelty asukkaille. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan ainakin osassa oli varsin lennokkaita visioita uudesta kaupunkirakenteesta. Muutamat ehdotuksen laatijat ovat esitelleet ratkaisunsa internetissä ja mm. Sellon sijoittajaryhmä teki omasta ehdotuksestaan videon YouTubeen.

 

Nykyään puhutaan suunnittelun avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Näitä ehdotuksia on käsitelty suljetuin ovin kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa (Eky). Se päätti nyt antaa pohjoisen keskustan kahteen kortteliin suunnitteluvaraukset (kuva 2). Toinen annettiin Lemminkäiselle asuntokorttelin rakentamiseen nykyisen Shellin tontille (kartalla A). Toinen annettiin Skanskalle ja Scandic-hotellille liike- ja hotellirakentamiseen Läkkisepän aukiolle (kartalla B).

 

Leppävaara-seura sai sattumalta tiedon, että tällaisista suunnitteluvarauksista ollaan päättämässä ja lähetti saman tien Ekyn jäsenille kannanoton. Siinä esitettiin huoli siitä, että keskuksen eheyttämistavoitteet vesitetään ja koko juttu on kutistumassa kahden irrallisen korttelin gryndaamiseksi. Seura vaati asian lykkäämistä, kunnes löytyisi ehdotuksia, jotka uskottavasti toteuttaisivat alkuperäistä eheyttämisen tavoitetta.

 

Seuralle vakuutettiin kokouksen jälkeen sekä virkamiesten että politikkojen suulla, että laajempia tavoitteita ei ole haudattu, ja että tällä menettelyllä etsitään lisää ideoita. Kaupunki on näin ulkoistanut suunnittelun yksityisille rakennuttajille. Menettelyllä kaupunki saa "ilmaista suunnittelua", mutta mikä on sen hinta? Jos keskusta suunnitellaan pienillä postimerkkikaavoilla, niin kukaan ei vastaa kokonaisuudesta.

 

Espoon strategiassa - Espoo tarinassa – korostetaan avoimuutta ja kaupungin arvoissa ykkösenä on asukas- ja asiakaslähtöisyys. Espoossa nopeasti lisääntyneessä suunnitteluvarausmenettelyssä asukkaat pidetään visusti ulkona heidän aluettaan koskevien päätösten valmistelusta.

 

Arja Salmi

 

Leppävaara-seuran puheenjohtaja