Mikä Leppävaarassa pännii?

 

25.04.2014

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kokoama tutkimusaineisto tarjoaa mielenkiintoista tietoa asukkaiden elinoloista Espoossa ja jopa Espoon osa-alueilla, siis myös Suur-Leppävaarassa. Aineistossa on monenlaisia elämän laatua kuvaavia tietoja, joista tarkastelen tässä asuinalueeseen liittyviä tietoja. Palaan aineiston muihin osiin myöhemmin.

 

Valtaosa, neljä viidestä leppävaaralaisesta on tyytyväinen asuinalueensa olosuhteisiin. Espoon osa-alueisiin verrattuna tyytyväisiä ei kuitenkaan ole mitenkään paljon. Tapiolassa tyytyväisten osuus on suurin.

 

Minkälaiset asiat sitten saattaisivat luoda tyytymättömyyttä Lepuskiin? Kymmenesosa leppävaaralaisista kokee, että asuinalueen rakennusten huono kunto tai rumuus haittaa vähintäänkin jonkin verran. Koska huonokuntoisia taloja on Lepuskissa varsin vähän, tähän kysymykseen vastanneet ovat ilmeisesti painottaneet rumuutta. Viidennes leppävaaralaisista ei ole tyytyväinen asumisen kustannuksiin. Tämän kai voi tulkita niin, että asuminen koetaan liian kalliiksi. Alle 5 prosenttia kokee Leppävaaran turvattomaksi.

 

Vähimmin rumaa tuntuu Espoon alueella olevan Pohjois-Espoossa ja Kauklahdessa. Asumiskustannuksissa tyytymättömyys ja todellisuus tuntuvat kulkevan eri teitä, sillä hintatasoltaan kalliissa Tapiolassa ollaan vähiten tyytymättömiä asumiskustannuksiin. Tapiolassa ei myöskään koeta lainkaan turvattomuutta.

Leppävaarassa tyytymättömyys näyttää olevan suurinta työikäisten ja naisten keskuudessa, joskin turvattomuutta työikäiset kokeva keskimääräistä vähemmän. Ylipäätään vaikuttaa siltä, että mielipiteet Leppävaaran onnistuneisuudesta jakautuvat. Espoon kaupunkisuunnittelun tarpeisiin kerätyssä ns. Harava-aineistossa kaupunkilaiset ovat saaneet sijoittaa kartalle onnistuneita ja epäonnistuneita asuinalueita ja Leppävaaran keskusta kerää paljon molempia arvioita.

 

Kyllähän noita aiheita tyytymättömyyteen voi ymmärtää. Asumiskustannuksiin tyytymättömien osuus on itse asiassa yllättävän pieni.

 

Mitä sitten pidetään rumana? Minä ehdottaisin Selloa. Joka kerran, kun marssin Raittia alas Leppävaaran asematunnelia kohti, ajattelen, että edessä näkyvästä synkästä sarkofagista olisi voitu tehdä puoleensavetävämmän näköinen ilman suuria kustannuksia. Onneksi matkan varrella Galleria, joka on esteettisessä mielessä kestänyt hyvin aikaa. Myös pohjoisen keskustan ydinalue raitin ympärillä on mielestäni mukavan näköinen (erityisesti Leppävaaran tornista katsoen).

 

Muunlaisiakin näkemyksiä varmaankin on. Harava-aineistossa sai merkitä purettavia kohteita kartalle. Leppävaarassa niitä löytyi harvakseltaan sieltä täältä, mutta selvimmin pohjoisen keskustan alueelta.

 

Turvattomuutta en ole kokenut, mutta uskon, että yöaikaan Läkkitorin ja Sellon seudun juottoloiden porukat voivat hermostuttaa kokematonta.

 

Vaikka tyytymättömiä ei Leppävaarassa kauhean paljon olekaan, heitä on espoolaisessa vertailussa keskimääräistä enemmän. Asumisen hintoihin ei Lepuskin perspektiivistä voida vaikuttaa, mutta rumuus ja turvallisuus ovat asioita, joiden kanssa kannattaa tehdä töitä.

 

Leppävaaran keskustan yhdistäminen on ruumuuden kannalta ratkaiseva hanke. Se tulee osata tehdä niin, että ratkaisujen vaatimat suuret massat eivät jää kylmäksi ja pompöösiksi betoniksi (on yleensä rumaa). Uuden, ehkä väistämättä massiivisen rakenteen tulee antaa tilaa myös ihmisen kokoisille viihtyisille ja kauniille paikoille, elävälle ihmisten keskustalle. Se on sekä Leppävaaran asukkaiden että liike-elämän etu eikä mitenkään mahdotonta. Leppävaara-seuran Facebook-sivuillakin viitattiin joku aika sitten Amanda Burdenin mielenkiintoiseen esitykseen siitä, miten asia osattiin hoitaa New Yorkissa.

 

Keskustan yhdistämistäkään ei tarvitse odottaa. Läkkitorin mylläyksen valmistuminen antaa mahdollisuuden pohjoisen keskustan uudistumiseen. Ymmärtääkseni Gallerialle on annettu enemmän valtaa ja vastuuta torin kehittämisessä. Se on hyvä ja täytyy toivottaa onnea hankkeelle.

 

Turvattomuuskokemukset on myös otettava vakavasti, vaikka todennäköisyys sille, että perusleppävaaralainen joutuisi väkivallan kohteeksi, onkin vähäinen. Valvontaa on parannettu ja ilmeisesti parannetaan, mutta ympäristöä on myös rakennettava niin, ettei väkivallalle löydy paikkoja.

 

Niin rumuuden kuin turvattomuuden hoidossa tarvitaan kuitenkin myös aktiivisia toisten asioihin puuttuvia kansalaisia. Voisikohan kehittää Lepuskiin uutta toimintakulttuuria? Emme kulje ohi, jos jotakuta kiusataan. Emme roskaa. Jaksamme siivota tyhmempien sotkuja.

 

Jussi Melkas

Tietojen luotettavuudesta

 

Blogissa käytetyn THL:n tutkimuksen Suur-Leppävaaraa koskevat tiedot pohjautuvat noin 400 hengen näytteeseen, minkä vuoksi tulosten virhemarginaali on melko suuri eikä tuloksia kannata raportoida kuin suuntaa-antavina. Koko aineistossa on 75 000 vastausta ja Espoosta 7 000 vastausta. Koska aineiston vastausprosentti (koko aineisto 53 % ja Espoo 44 % ) on melko alhainen, on luultavaa, etteivät vastaukset kuvaa virheettömästi koko väestön näkemyksiä. Esimerkiksi kielitaito on voinut rajoittaa osallistumista. Koska parempaakaan tietoa ei ole saatavissa, tuloksia kannattaa kuitenkin tarkastella.

Espoon kaupunkisuunnittelun Harava-aineistossa on vastaajia 1 599 koko Espoosta.