Aktiiviset miehet voivat hyvin Leppävaarassa

 

25.08.2014

 

Noin neljä kymmenestä leppävaaralaisesta sanoo olleensa viimeisen kuukauden aikana onnellinen suurimman osan aikaa. Onnellisia on hieman vähemmän kuin Espoossa keskimäärin. Leppävaaran miehet näyttävät kuitenkin olevan hieman useammin onnellisia kuin naiset. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusaineistosta.

 

Leppävaarassa miehet kokevat elämän laadun useammin hyväksi kuin naiset. Myös muihin espoolaisiin verrattuna he kertovat useammin, että elämän laatuasiat ovat kunnossa. Yksi syy myönteiseen elämän kokemiseen voi olla siinä, että Leppävaaran miehet osallistuvat aktiivisesti erilaisten järjestöjen (kerho, järjestö, yhdistys, harrastusryhmä, hengellinen tai henkinen yhteisö, urheiluseura, asukastoiminta, puolue, kuoro, seurakunta). Ylipäätään lepuskilaiset ovat tutkimuksen mukaan selvästi aktiivisempia kuin muut espoolaiset, mutta erityisesti miehet ovat aktiivisia.

 

Sen sijaan sukulaisiin ja ystäviin ollaan saman verran yhteydessä kuin Espoossa keskimäärin, naiset ehkä hieman useammin kuin miehet.

 

Yksinäisiä on Leppävaarassa kuitenkin suhteellisesti ottaen paljon - enemmän kuin Espoossa tai ylipäätään tutkimuksen kohteena olevilla alueilla. Vain Pielisen Karjalassa on yhtä tiheässä itsensä yksinäiseksi kokevia. Yksinäisyys vaivaa samassa määrin leppävaaralaisia miehiä ja naisia, mutta on erityisesti keski-ikäisten (25 – 55 -vuotiaat) ongelma. Tätä vanhemmilla (55 – 74 -vuotiaat) yksinäisyyttä taas esiintyy Espoonkin mittakaavassa vähän.

 

Tietoja ei voi ajatella kovin tarkoiksi, sillä leppävaaralaisia kuvaavaan näytteen pieni koko lisää yksittäisten prosenttilukujen satunnaisvirheitä. Ylipäätään tulokset kertovat kuitenkin viestiä siitä, että täällä vietetään modernia kaupunkimaista elämää. Merkittävin poikkeama yleisistä tilastototuuksista on miesten aktiivisuus ja hyvä elämän laatu.

 

Oli kyse sitten kyse todellisuutta oikein kuvaavasta tiedosta tai otoksen valikoitumisesta, tuloksessa merkittävää on se, että aktiivisuus ja elämän laatu ovat yhteydessä toisiinsa. Ei ole olennaista, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Aikaisempien tutkimustulosten valossa vaikutussuhde on kaksisuuntainen: elämän laatu lisää osallistumista ja osallistuminen parantaa elämän laatua.

 

Tuloksesta voi vetää johtopäätöksen: elämän laatua voi kohentaa ottamalla mallia Leppävaaran miehistä ;-). Syksyn saapuessa kannattaa siis vaihtaa aktiivinen vaihde päälle: mukaan vain kymmenien leppävaarassa toimivien järjestöjen toimintaan!

 

Toinen huomionarvoinen seikka Leppävaarassa on itsensä yksinäiseksi kokevien poikkeuksellisen suuri osuus. Vaikka yksinäisyys on yleensäkin suurkaupungeille ominaista, on ongelma erityisen suuri Leppävaarassa. Yksi selitys voisi olla se, että täältä pääsee kovin sujuvasti pois (12 minuuttia Helsingin keskustaan), minkä vuoksi paikallinen yhteisö on jäänyt aneemiseksi suurkaupungin houkutusten vieressä.

 

Ainakin minun elämäni näyttää nykyään asettuvan useammin Helsingin keskustaan kuin asunnon lähiympäristöön. Järjestötoimintaan osallistuminen auttaa tähänkin, mutta kaivataan myös asukaskulttuurin muutosta, naapurien tunnistamista, naapuriapua ja asukkaiden yhteisiä hankkeita asuinympäristön kohentamiseksi.

 

Paikallisia yhteisöjä voi bongata ja niiden toimintaan pääsee mukaan esimerkiksi ensi lauantain Raittikarnevaaleilla. Tervetuloa mukaan!

 

Jussi Melkas


Kirjoittaja on seurannut elämää Leppävaarassa lähes 30 vuotta

PS. Leppävaaraseuran blogipalsta herää kesäuniltaan. Julkaisemme taas uuden blogikirjoituksen parin viikon väliajoin syksyn aikana. Seuratkaa palstaa!