Kierrätyskeskuksesta löytynyt hylly saa hionnan jälkeen vielä

uuden maalipinnan.

 

 

Pieneksi jääneet luistimet löysivät uuden omistajan

Facebookin avulla.

Kierrätys helpottaa tavara-ahdistusta

 

30.01.2015

 

Kun lähdin maailmalle 18-vuotiaana, otin mukaani muutaman kassillisen tavaraa – sen verran kuin minä ja avuksi lähtenyt kaverini jaksoimme kantaa ensin bussiin ja sitten etelään vievään junaan. Pesämunana itsenäiseen elämään oli joitakin vaatteita, astioita, cd-soitin ja tärkeimmät levyt. Myöhemmin syksyllä äiti lähetti Matkahuollon kautta pahvilaatikollisen vaatteita ja polkupyörän.


Nyt pari vuosikymmentä myöhemmin muuttoon tarvittaisiin jo kunnon muuttoauto ja liuta riuskoja muuttomiehiä. Muutto muutolta kodin koko on kasvanut, samoin kuin kaiken tavaran määrä. Huonekaluja on niin ettei kaikille tunnu löytyvän paikkaa ja tavaraa on odottamassa kohtaloaan kellarivarastossa. Vaatekaapin perukoilta löytyy vaatteita, joita ei muistanutkaan omistavansa. Osa niistä on jostain kumman syystä vielä kutistunut siellä kasan pohjalla oltuaan.


Tavaran määrää tuskailee moni muukin. Liika roina ahdistaa, sillä on huono ”fengshui”. Koti on työläs pitää siistinä, tila ei kerta kaikkiaan riitä. Mikä avuksi? Isompi koti vaiko ammattijärjestäjä laittamaan paikat kuntoon? Tyytyminen tilanteeseen vaiko kunnon tyhjennys rojusta? Vaihtoehtoja löytyy, mutta ratkaisu on jokaisen itsensä valittava.


Ehkä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä todella tarvitsee. Ainakin jos aikoo hankkia jotain uutta, on hyvä kyseenalaistaa, mihin tarpeeseen hankintaa on tekemässä. Kulutus on todellinen ongelma luonnonvarojen riittävyyden kannalta. Jos kaikki maapallon ihmiset kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme yli kolmen maapallon luonnonvarat. Pelkästään muutamien grammojen painoisten metallien saamiseksi joudutaan louhimaan satoja kiloja, jopa tonneja kiviaineksia.


Meidän pitäisi arvostaa sitä mitä meillä on, ja välttää tuhlaavaa elämäntyyliä. Mutta ihan mahdollista se on, jopa terveellistä, myös kukkarolle. Se ei välttämättä ole helppoa kun kaikenlaisia houkutuksia on ympärillä ja viestimet syöttävät tietoa siitä, mitä kaikkea uutta tarpeellista onkaan tarjolla.


Jos jotain uutta tarvitsee, suosittelen tarkastamaan kirpputorien ja Kierrätyskeskuksen sekä netistä löytyvien kauppapaikkojen tarjonnan. Jollekin toiselle hyödyttömäksi jäänyt voi olla juuri sitä mitä itse etsii. Näin kävi meille, kun etsimme kirjahyllyä lapsen huoneeseen. Kierrätyskeskuksesta löytyi juuri sopiva. Nihtisillassa on leppävaaralaisille lähin liike, Suomenojalla on myös uusi myymälä.


Leppävaarassa on myös mm. Fidan kirppis ja kesäaikaan tavara kiertää Leppävaara-seuran puistokirppiksillä. Ympäri vuoden toimivat myös Facebookin kirppisryhmät, esimerkiksi Leppävaara kierrättää, Lintuvaaran kirppis ja Suur-Leppävaaran alue kierrättää.


Itselle tarpeettomia mutta edelleen käyttökelpoisia tavaroita tai vaatteita ei missään nimessä kannata heittää roskiin. Sekajätteinä ne menevät suoraan poltettavaksi Vantaalle jätevoimalaan, kukaan ei erottele sekajätteistä enää käyttökelpoisia tavaroita. Myyntiä tai kierrätystä voi yrittää ensin vaikka sosiaalisen median kautta. Itse sain tytön vanhat pieneksi jääneet luistimet kiertoon kahvipaketin hinnalla, kun vähän kyselin kiinnostusta Facebook-kavereilta.


Kirppismyyntiä ihan perinteisellä tavalla kannattaa myös kokeilla, tai sitten lahjoittaa haluamalleen kohteelle joko käyttöön tai myyntiin. Espoossakin edellä mainittujen Kierrätyskeskuksen ja Fidan lisäksi on tahoja jotka ottavat vaatetta ja tavaraa mielellään. SPR:kin avaa keväällä uuden Kontti-myymälän Muuralaan, jo nyt voi sinnekin tehdä lahjoituksia.


Monella tapaa voi siis päästä ylimääräisestä eroon, ja hankkia tarpeellista niin, ettei aiheuta ylimääräistä luonnonvarojen kulutusta. Aina ei tarvittavaa löydy käytettynä ja kierrätettynä, ja silloin tietysti tulee hankinta tehdä uutena. Kun hankinnan tekee harkittuna, se on varmasti sen arvoinen.


Usein sanotaan, ettei tavara tuo onnea. Tämä on tutkimuksillakin nyt todettu. Ilo uudesta tavarasta on lyhytikäinen, ja shoppaamalla voi joutua oravanpyörään jossa haluaa vain lisää ja lisää. Mietin, olenko nyt onnellisempi kuin silloin nuorena kotoa pois muuttaessa. Ehkä olen, mutta onnellisuus ei johdu tavaroista, vaan eletystä elämästä ja ihmisistä ympärilläni.


Marika Visakova


Kirjoittaja on Säterissä asuva ympäristöasiantuntija