Entisajan
liike-elämää Leppävaarassa
Ennen toista maailmansotaa paikkakunnan vilkkaimpia
ostoskatuja olivat nykyinen Lintuvaarantie (silloinen Valtatie)
ja Hagalundintie (nykyinen Kehä I). Niiden varrella ja
tuntumassa sijaitsi myös muutamia erikoistavaramyymälöitä
sekä työpajoja, verstaista ja ompelimoita. Alueelta
löytyi 1930-luvulla myös useita ravitsemusliikkeitä,
kauppapuutarha, kalansavustamo ja yleinen sauna. Tuoreet leivät
saattoi ostaa suoraan leipomon omasta myymälästä.
Henkilöautoja ei juuri tuona aikoina vielä ollut.
Paitsi junalla niin myös linja-autolla pääsi
Helsinkiin. Paikallisia tavarakuljetuksia varten paikkakunnalla
oli kolme hevoskuorma-ajuria: Evert Lehtinen, Reino Rantanen
ja Hugo Sundell.
"Huspun" kuppila Monikonpuron kosken varrella
Hagalundintien (nykyinen Kehä I) varrella
(lähellä nykyisen Tarvontien liittymää)
oli Elannon myymälä. Saman tien varrella lähellä
rautatien tasoristeystä sijaitsivat tien vastakkaisilla
puolilla Landenin ja Palmroosin kaupat. Näiden lähistöllä
radan ja Monikonpuron välisellä maakaistaleella sijaitsi
Åhlgrenin kahvila, jota paikkakuntalaiset nimittivät
"Huspun kuppilaksi". Gallen-Kallelan museon ja Tarvon
saareen johtavan tien varrella, lähellä meren rantaa
löytyi Linnunlaulu -niminen tanssikahvila. Se sijaitsi
vaaleassa kaksi kerroksisessa rakennuksessa. Asiakkaat tosin
olivat pääasiassa helsinkiläisiä.
Lihakauppa teatterin hirsistä
Vanhan Turuntien varressa, silloista poliisikamaria
ja nykyistä Kehä I:n sillan levennystyömaata
vastapäätä Kehä ykkösen toisella puolella
sijaitsi Lihakauppa. Se oli rakennettu Helsingistä puretun
Suomen Kansallisteatterin hirsistä.
Turuntien varrella, vastapäätä uuden kaupunkiradan
tieltä purettua vanhaa asemarakennusta sijaitsi pikkuinen
Nissen kioski. Sitä vastapäätä Turuntien
ja rautatien välissä oli Johanssonin peltisepänverstas.
Halkovarasto ja Puutavaraliike olivat verstaan naapurissa.
VPK:n paloasema sijaitsi nykyisen Lintuvaarantien
8-10 paikkeilla ja sitä vinottain vastapäätä
oli Mansikkalan Leipomo ja Leipämyymälä. Lintuvaarantietä
ylöspäin mentäessä, nykyistä koulukeskusta
vastapäätä oli erikoinen "Kapteenskan huvila",
jonka rakentamisessa oli pyritty laivan muotoon. Leppävaaran
Suomalaisen Kansakoulun takana oli silloisen Alkutien varressa
oli Hj.Rinteen metallityöverstas.
Nekkuja
siirtomaatavarakaupasta
Edelleen pohjoiseen Lintuvaarantietä mentäessä
vähän ennen Vahlhelmin mäkeä tuli vastaan
Kuuselan neitien kauppa, jossa koululaiset kävivät
nekkuostoksilla. Lintuvaarantien ja entisen Rajatien kulmassa
Valon talossa (Valo oli aikaisemmalta sukunimeltään
Wink, mutta Valon talo oli aikaisemmin Axelssonin talo hänen
appivanhempien, Axelssonien, mukaan.) oli myös kauppa,
jota piti rouva Tähtinen ja häntä ennen rouva
Alma Meriluoto. Ylempänä Vahlheimin mäen päälle
tultaessa, nykyisen Vallikadun risteyksessä oli rouva Niemen
kauppa. Tien toisella puolella
Kurikka nimisessä suuressa kaksikerroksisessa talossa oli
yleinen sauna. Silloisella Kansatiellä oli toinenkin yleinen,
tilausperiaatteella toiminut sauna. Lintuvaarantien toisella
puolella, silloisen Kauppatien varrella toimi Vaatturi Hakkarainen.
Kauppatien varrella oli myös neiti Kivimäen Pientenlastenkoti.
Vallikatu 3:ssa (ent. Kauppatie) oli opettaja Sivenin perustama
Kauppapuutarha. Se möi tuotteita kauppoihin ja toreille.
Toimitukset kuljetettiin puutarhan omalla kuorma-autolla.
Kosiorekin kalansavustamo Isoa Elantoa vastapäätä
Lintuvaarantien ja Elannontien kulmatontilla
sijaitsi Iso-Elanto ja sitä vastapäätä oli
neiti Paavolan pieni Leppävaaran Kirja- ja Paperikauppa.
Vastapäätä Isoa Elantoa, nyk. Lintuvaarantie
35:ssä sijaitsi palstan perällä olevassa rakennuksessa
Kosiorekin perheen kalansavustamo ja tämän viereisellä
palstalla olleessa huvilassa oli rouva Lehtoniemen Parturiliike.
Elannontien varrella oli myös Jousen Puusepänverstas
ja hieman edempänä Jalkinekorjaamo Emil Niemi. Pohjoisempana
Lintuvaarantien varressa oli Ruoka-Kahvila Kisa, jonka omisti
rouva Kinnunen. Edelleen pohjoisemmaksi edetessä tuli vastaan
silloisen Metsätien varrella Juho Katajiston Puusepänverstas
sekä Ulla Luodon elintarvikekauppa.
Pikku-Elanto oli silloisen Kylätien kulmauksessa (risteyksestä
erkanee oikealle Uusmäkeen johtava nykyinen Lintukorventie).
Irja Jousen kauppa oli toista maailmansotaa edeltäneellä
ajalla Leppävaaran pohjoisin kauppa. Myöskään
Uusmäessä tai Mäkkylässä ei vielä
silloin ollut kauppaliikkeitä.
Entisajan liike-elämää on Leppävaara-seuralle
muistitietona dokumentoinut nyt jo edesmennyt Aarne Nilsson.
Oheiset tiedot on poimittu hänen vuonna 1991 seuralle toimittamastaan
aineistosta. Lepuski ottaa mielellään vastaan täydennyksiä
aineistoon, sillä Leppävaara-seuran piirissä
on vireillä alueen historiikin kokoaminen. Myös vanhat
valokuvat ovat tervetulleita. Seuran yhteystiedot löytyvät
lehden takasivulta.
Arja
Salmi
Entisajan
kaupat Lepuskissa
Siihen aikaan kun ostovoima pysyi
alueella ja kulkuneuvona kauppareissulla oli polkupyörä
tai potkukelkka, oli Lintuvaarantien varrella useita kauppoja.
Suurin näistä oli E.J. Paulakosken kauppa, jota aluksi
piti Niinikoski. Se sijaitsi ylempänä mäellä,
vastapäätä Katajiston bussitallia. Paulakoski
siirtyi myöhemmin uuteen paikkaan Lintuparventien risteykseen.
Tämän pisimpään alueella toimineen kaupan
toiminta lopetettiin yllättäen joulun jälkeen
(eli v. 1995). Paulakoski perusti entiseen SYP:n taloon myös
Espoon Raudan myymälän, mutta kumpaakaan näistä
ei enää ole.
Elannolla on Lepuskissa ollut viisi
myymälää. Ison Elannon talo on vieläkin
pystyssä lähellä Kyyhkysmäen risteystä.
Sen kauppa-apulaisena oli aikoinaan Ester Toivonen, joka myöhemmin
valittiin Miss Euroopaksi. Pikku-Elanto sijaitsi silloisen Nybackan
risteyksessä. Muuhun käyttöön on otettu
myös Jääskeläntien risteyksessä sekä
Mäkkylässä nykyisessä Ruutikatu 9:ssä
sijainneiden myymälöiden tilat. Elanto löytyi
myös radan eteläpuolelta lähellä nykyistä
Turunväylää.
Hokkeja oli kaksi, joista toinen toimi Lintuvaarantien
mutkassa, vähän ennen nykyistä Vallikatua ja
toinen itse asiassa Vantaan puolella Hämevaarassa. Hämevaaran
HOK:n tiloissa on nyt parkettiliike. HOK:n takana bussin kääntöpaikalla
toimi jonkin aikaa myös Paulakosken toinen myymälä.
Lintuvaarantien HOK:n lopetettua toimi paikalla pitkään
"villi" S-kenkä.
Peipontien (nyk. Urpiaisenkujan) risteyksessä
oli Nybergin talouskauppa ja jonkin matkan päässä
Mattilan paperikauppa, joka myi myös kirjoja ja kemikaliotuotteita.
Sininärhentiellä toimi aluksi Alhosen kauppa. Sitä
jatkoi myöhemmin Tikka, joka on nyttemmin keskittänyt
kauppansa Gallerian Leppälintuun. Sininärhentie oli
aikoinaan erityisen merkittävä kauppakatu sijaitsihan
Leppävaaran viinakauppa ennen Maxin Alkoa sen varrella.
Tikan kaupan paikalla toimi myöhemmin Bonus-niminen myymälä,
joka lakkautettiin noin vuosi sitten. Tikka piti ennen Galleriaan
muuttoaan Lepuskissa myös toista myymälää
entisen Osuuspankin talossa. Ennen Tikkaa talossa toimi myös
mm. Valinta-Korhonen. Kun talossa oli pankki ja apteekki, se
oli vilkas asiointikohde aikana, jolloin Kehä ykköstä
tai nykyistä keskusta ei vielä ollut.
Aseman seudun kauppoja olivat tietenkin myös
C.A. Gustavssonin siirtomaatavarakauppa ja Landenin kauppaliike.
Asemaa vastapäätä ns. Arkadian talossa sijaitsi
Nikanderin lihakauppa. Muita nykyisen Puustellinmäen kauppoja
olivat K-kauppa Postipuuntie 5:ssä, jossa toimi myöhemmin
pitkään parturi-kampaamo. Naapuritalon kivijalassa
oli kangaskauppa. Mäkkylän seisaketta vastapäätä
Vanhan Turuntien varressa oli elintarvikekauppa ja kenkäkauppa.
Vanhat lepuskilaiset muistavat lämpimän
leivän tuoksun Mansikkalan leipomokaupan kulmilla, nykyisen
Leipurinkujan paikkeilla. Koulun risteyksen lähellä
sijaitsi myös Kuuselan sekatavarakauppa. Koulupojat hakivat
sieltä tarinan mukaan pilsneriä. Kuuselan kauppa-apulaisena
oli jonkin aikaa 50- ja 60-luvun kohujulkkis Tabe Slior. Lintuvaarantien
loppupäässäkin oli sekatavarakauppa, josta joskus
löytyi vaikka mitä. Erillisiä lihakauppojakin
löytyi: yksi sijaitsi leffateatteria vastapäätä
talossa, joka viime vuonna paloi.
Nykyaikaisista kaupannimistä tutut Alepa
ja Valintatalo ovat molemmat toimineet alueella, mutta eivät
enää [Vuonna 2003 Alepa toimii jälleen, mutta
eri paikassa. toim.huom.]. Pienkauppa on tainnut jo nähdä
parhaat päivänsä Leppävaarassa.
Raija Vuorinen ja
Arja Pihlajisto
Lepuski pyysi Raija Vuorista
ja Arja Pihlajistoa pistämään kartalle entisajan
kaupat Leppävaarassa ja siitä syntyi oheinen juttu.
Apuna oli myös Rahikaisen Eljas. Tässä vaiheessa
muisteltiin lähinnä ruoka- ja sekatavarakauppoja.
Raija korostaa, ettei esitys ole tyhjentävä. Jos sinulla
on omia muistoja tai kommentoitavaa kauppa-aiheeseen liittyen,
kirjoita toimitukselle. Yhteystiedot löydät takasivulta.
Savukalaa
kuningattarelle -näyttely esittelee kaikuja Leppävaaran
historiasta
Espoon kaupunginmuseo on koonnut uuden näyttelyn
Leppävaaran alueen historiasta. Näyttely avataan yleisön
nähtäville Leppävaaran Tapahtumien Illassa torstaina
6.9.2001 Näyttelypaikkana on Albergan kartanon sali.
Savukalaa kuningattarelle -näyttely kertoo
mielenkiintoisista tapahtumista Leppävaaran alueelta. Se
on toteutettu nopeasti muuttuvan ja kasvavan Leppävaaran
alueen menneisyyden ja paikallishistorian tuntemuksen tarpeeseen.
Näyttelyssä tutustutaan mm. leppävaaralaisten
koulunkäyntimahdollisuuksiin 1800-luvulla, perehdytään
nykyisen Perkkaan kappelin mielenkiintoiseen syntyhistoriaan
ja saadaan tietoa Leppävaaran alueella toimineista tehtaista
ja liikkeistä.
Kenelle ovat tuttuja Mansikkalan leipomon pusut ja tipat tai
kuka muistaa vielä Kosiorekin perheen kalansavustamon tai
Kuokkasen perheen lippuompelimon? Näyttelyssä on mukana
myös uutta tietoa kesän 2001 arkeologisilta kaivauksilta
Albergan kartanon alueelta.
Savukalaa kuningattarelle -näyttely on
Albergan kartanon jälkeen muutamalla lisäteemalla
täydennettynä esillä Villa Elfvikin luontotalossa
24.10.-6.12.2001. Tämän jälkeen näyttelyä
lainataan myös muille kiinnostuneille.
Näyttely on avoinna Albergan kartanon salissa,
osoite: Sokerilinnantie 7 D ajalla 6.9.-16.9.2001. Avajaispäivänä
6.9. kello 16-20 ja tämän jälkeen maanantaista
keskiviikkoon kello 10-16, torstaisin kello 10-20 sekä
lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-16. Perjantaisin näyttely
on suljettu.
Lisätietoja näyttelystä ja sen lainaamisesta
saa Espoon kaupunginmuseolta, museolehtori Minna Ventolta p.
869 6990 ja näyttelystä Albergan kartanossa aluekulttuurisihteeri
Leena Topinojalta p. 816 57961 ja 050 3019428.
Arja Salmi
Muut
aiheet:
»
Yleistä
historiaa
»
Talot
ja tienoot
alueen
tärkeimmät rakennukset ja rakenteet
»
Entisajan
liike-elämä
kaupat,
firmat yms.
»
Kuuluisuudet
alueella
asuneita tunnettuja henkilöitä ja heistä
tallennettuja
juttuja
»
Harrastukset
mm.
urheilu, yhdistykset ym.
»
Asutuksen
vuosirenkaat
alueen
asutuksen kerrostumat
Entisajan liike-elämää
