Asutuksen vuosirenkaat
Leppävaaran rakennetussa ympäristössä
on tallella aika vähän ajallisia kerrostumia, vaikka
asutuksella on pitkät juuret. Monet ulkoilijat tuntevat urheilukentän
pohjoisreunalta pronssikautisen hautaröykkiön. Historiallinen
aika näkyy oikeastaan parhaiten nimistöstä, mutta
myös muista maamerkeistä. Tällainen on esimerkiksi
keskiaikainen kylänmäki keskellä Säterinniityksi
nimettyä tulevaa virkistysaluetta. Maastossa ei tosin enää
näy mitään rakenteita, mutta kumpareella on selkeästi
vanhan asuinpaikan tuntu.
Vanhimmat talot
Leppävaaran vanhin säilynyt rakennus
on Gransin mäen kievari 1830-luvulta. Se sijaitsee Leppävaaran
entistä kirjastoa vastapäätä Vanhan Maantien
varressa. Tunnetuin historiallinen rakennus on vuonna 1874 valmistunut
Albergan kartanon uusi päärakennus. Se rakennettiin
alun perin vain kesäkäyttöön.
Alun perin 1600-luvulta peräisin olevasta kartanosta on tallella
myös joitain vanhempia rakenteita: mm. vanhan Tersmedenin
barokkipuutarhan jäänteet Perkkaan puolella Kehätien
kupeessa. Gallen-Kallelan museon kahvilana nykyisin toimiva "Fiskarstugan"
kuului sekin aikoinaan Albergan kartanoon. Kahvila on yksi vanhimmista
alueella säilyneistä rakennuksista.
Sata vuotta sitten alkanut kasvu
Leppävaara alkoi kasvaa 1900-luvun alussa
valmistuneen rautatien myötä. Tällöin alkoi
kartanon omistajien palstoitustoiminta, jonka jälkiä
löytyy vielä paljon ympäri Leppävaaraa.
Näitä voi nyt seurata oheiselta "nuppineulakartalta",
johon olen merkinnyt nykyisin vielä tallella olevat rakennukset
erivärisin pistein rakentamisvuoden perusteella. Oma tehtävänsä
on vielä historiaprojektissa koota kartta puretuista taloista.
Kirjava Leppävaara
Pistekartan muodostamia väripintoja kartalta
katsomalla voi tehdä mielenkiintoisia havaintoja eri alueiden
vaiheista. Jossain paikoin näkyy selvemmin vain yhtä
väriä, jolloin on kyse tyypillisestä tietyn aikakauden
alueesta. Monenkirjavuus taas on merkkinä siitä, että
alueelta löytyy eri vuosikymmenten rakennustyylejä.
Ja karttahan on yllättävän kirjava, vaikka yksivärisiäkin
alueita erottuu selvästi.
Vallikallio ja radan pohjoispuolinen keskus ovat
melko puhtaita 1980-luvun alueita. Vanhaa on täällä
säilynyt vain vähän. Ihan uuttakin rakentamista
löytyy jonkin verran.
Perkkaan ja Vermon perusrakenne on 1970-luvulta.
Viime vuosien rakentamista on alueella yllättävän
paljon.
Puustellinmäellä näkyvät Leppävaaran
rakentamisen 1960-luvun jäljet selvimmin, vaikka alueella
on rakentamista tasaisesti eri vuosikymmeniltä. Kuitenkin
vanhimmat kerrostumat on onnistuttu hävittämään
lähes kokonaan.
Gransinmäellä vanhaa kirjastoa vastapäätä
on säilynyt pienehkö vanhojen rakennusten keskittymä,
samoin Veräjäkallion kupeessa uimahallille johtavan
tien varressa.
Lintuvaara ja Mäkkylä ovat kartalla
monenkirjavia eli asutus on syntynyt vuosikymmenten saatossa.
Joukossa on kuitenkin yllättävän paljon uutta rakentamista,
erityisesti Lintuvaarantien molemmin puolin ja Lintukorven reunoilla.
Lintumetsässä ja Uusmäessä
on kartalla eniten punaista. Tämä tarkoittaa sitä,
että alueella on säilynyt eniten vanhoja rakennuksia
ajalta ennen vuotta 1945.
Lintulaaksossa ja Uusmäessä on näkyvissä
yhtenäisimmät toisen maailmansodan jälkeisen rintamamies-
ja jälleenrakentamiskauden asutuksesta.
Arja Salmi
Interaktiivinen kartta
asutuksen keskittymistä
Sivujen
sisältö:
»
Historiajuttuja
Lepuski-lehdistä
»
Yleistä
historiaa
»
Talot
ja tienoot
alueen
tärkeimmät rakennukset ja rakenteet
»
Entisajan
liike-elämä
kaupat,
firmat yms.
»
Kuuluisuudet
alueella
asuneita tunnettuja henkilöitä ja heistä
tallennettuja
juttuja
»
Harrastukset
mm.
urheilu, yhdistykset ym.
»
Asutuksen vuosirenkaat
alueen
asutuksen kerrostumat
