1 Poliisiasema

Leppävaaran pieni puinen poliisiasema nykyisen Kehä I:n rampin paikalla oli kieltolain aikaan 1919–32 Espoossa pääpaikka, josta ns. pirtujahtia johdettiin. Täyskieltoisella raittiusliikkeellä ei ollut kuitenkaan Espoossa juuri jalansijaa kansan parissa. Eräs tunnetuimmista kieltolain vastustajista oli taiteilija Ville Vallgren. Salakuljetusta ja salakapakoita oli Espoossa runsaasti: mm. heti Monikonpuron kosken toisella puolella toimi “Strand Cafe”.

weegee.espoo.fi/museot/verkko/kirkasta/poliisi.htm

2 Saksalaisen sotilaan hauta

Kansalaissodan loppuvaiheessa käytiin Leppävaarassa 10–11.4.1918 taistelu, jossa kaatui kolme harakkalaista punakaartilaista. Saksalaisia kaatui myös kolme, joista yhdelle Ville Vallgren suunnitteli muistokiven. Sen veisti punagraniitista leppävaaralainen Guido Eriksson ja pystytti Leppävaaran suojeluskunta.
weegee.espoo.fi/museot/verkko/valli/vasak.htm

3 Postipuunmäki

Leppävaaran seisakkeen avaamisen 1904 jälkeen lähiseudun mäkiin kaavoitettiin runsaasti huvilatontteja. Perimätiedon mukaan niiden asukkaat kiinnittivät postilaatikkonsa kuuseen, jota kutsuttiin Postipuuksi. Postipuunmäen huviloista viimeiset, Villa Pallas ja Villa Milavida purettiin 1980-luvun puolivälissä uudisrakentamisen alta. Mikäli tehdyt päätökset toteutetaan, Kehä I:n liikennetunnelin suuaukot tulevat kallion lounaisrinteeseen.

4 Rautakautinen asuinpaikka

Vuonna 1937 Frideborgin talon perunamaalta löytyi raudasta valmistettu putkellinen keihäänkärki ja kaksi putkikirvestä. Esineet ajoitetaan esiroomalaiseen (500–0 e.a.a.) tai vanhempaan roomalaiseen rautakauteen (0–200 j.a.a.). Tuohon aikaan rantaviiva kulki näillä paikkeilla. Löydöt ovat nuorimpia todisteita asutuksesta Espoossa esihistoriallisella ajalla.

5 Armas Launiksen katu

Puustellinmäessä asunut Armas Launis (1884–1959) oli kosmopoliitti, kansanperinteen tutkija, kirjailija ja aikansa menestynein suomalainen oopperasäveltäjä: Kullervoa (1917) esitettiin Helsingissä, Tampereella, Nizzassa ja Monte Carlossa. Hän väitteli 1910 Helsingin yliopistossa virolaisesta runonlaulusta, opiskeli sävellystä Jean Sibeliuksen johdolla ja suoritti kapellimestaritutkinnon Berliinissä. Perusti useita kansankonservatorioita luoden pohjaa nykyisille musiikkiopistoille. Teki kymmeniä runonkeruumatkoja eri puolille Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa. Ilmeisesti ainoana Launis keräsi Lapista 830 joikua: niiden pohjalta sävelsi oopperan Aslak Hetta (1930), jossa yhdistyy wagnerilainen johtoaihetekniikka ja saamelainen shamanismi. Launis suunnitteli jo 20-luvulla Hetan alku- ja välisoittojen kuvitukseksi lyhyitä elokuvajaksoja. Teos kantaesitettiin vasta 2004 Finlandia-talossa. Viimeinen teos Jäiset liekit (1957) oli ensimmäinen suomalainen balettiooppera televisiolle. Emigroitui 1930 Nizzaan, mitä seurasi täydellinen unohdus Suomessa.

6 Sävelaukio

on ollut jo pitkään kaavassa, mutta ei näy maastossa.

7 Gabro ja hiidenkirnut

Kehä I:n itäpuolella ja Laturinsillan vieressä oleva kallio on gabro, tumma syväkivilaji. Kallion laen lounaiskulmassa on viisi pienehköä hiidenkirnua, jotka on luokiteltu Uudenmaan kallioperän opetus- ja suojelukohteiksi sekä Espoon luontokohteiksi. Ne syntyivät viime jääkauden lopulla mannerjäätikön sulamisvesien virrassa pyörineiden kivien kaivertamina.

8 Postipuun koulu

Valmistui 1992, laajennus 2001, suunnittelijat Pirkko ja Arvi Ilonen. Espoon kansainvälinen koulu. Postipuussa on suomen- ja englanninkielinen alakoulu sekä kuusi harjaantumisluokkaa. Runsaan 300 oppilaan koulussa painotetaan suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta.

www.espoo.fi/postipuunkoulu

9 Televa

VR avasi 1962 radiojärjestelmän juniin pidettäviä yhteyksiä varten. Esillä oli myös ajatus matkustajien puhelinyhteyksistä, mutta tämä ei johtanut käytännön toimiin. Vuonna 1963 puolustusvoimat teki tarjouspyynnön kevyen komppaniaradion prototyypistä mm. Vaisalalle, Saloralle ja tällä paikalla sijainneelle Televalle (alkujaan Valtion Radiopaja). Valmistajilta pyydettiin puhelimien mallisarjat, mutta tilauksia ei kuitenkaan tehty. Nämä ideoivat sitten muita käyttöalueita, kuten väestönsuojelu ja autopuhelimet (ARP). Saloran "Jerrykannu" oli näistä suosituin. Nokia perusti 1975 Saloran kanssa Mobiran, mutta osti nämä molemmat myöhemmin itselleen. Vuonna 1981 Televasta tuli Telenokia, ensimmäinen yksityistetty valtionyritys. Telenokian radiopuhelinosasto liitettiin Salossa toimineeseen Mobiraan 1983. Maailman ensimmäinen kannettava NMT-puhelin Mobira Talkman esiteltiin 1984 ja vuonna 1987 ensimmäinen NMT-käsipuhelin, legendaarinen Cityman, jota alettiin kutsua kännykäksi.

www.nokia.fi/nokia/tietoa-yhtiosta/historia/historia-lyhyesti

www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/puhelinkeskukset

Alueelle suunnitellaan parhaillaan uutta asutusta.

10 Tykkitie

Helsingin maa- ja merilinnoituksen puolustus perustui jalkaväkeen ja sitä tukevaan vahvaan tykistöön. Tukikohdat muodostuivat taisteluasemista ja tykkipattereista ammusvarastoineen. Erityisesti huomioitiin linnoituslaitteita yhdistävät tykkitiet, joita pitkin joukkoja ja kalustoa voitaisiin siirtää taistelujen aikana. Yhdystiet eli tykkitiet tehtiin makadammista (murskatusta kivestä) ja mukulakivistä. Tiet ojitettiin tarkasti, että niitä voitaisiin käyttää myös kelirikon aikana.

11 Sankarihaudat

Pitäjänmäen suojeluskunta perusti hautausmaan Talvisodassa kaatuneille pitäjänmäkeläisille. Puolivahingossa hautausmaa tuli 50 metriä Leppävaaran puolelle. Vuodesta 1951 Helsingin kaupungin hoidossa. Muistomerkki ja uudet hautakivet 1968, suunnittelija konalalainen taiteilijaprofessori Viljo Savikurki.

12 Komendantinmäki

Helsingin maa- ja merilinnoituksen tukikohdan XXVIII taka-asemat sekä luolia. Näköala.

weegee.espoo.fi/museot/verkko/valli/valli.htm

www.novision.fi/viapori

13 Vanha Turuntie

Kuninkaantie oli keskiajan tärkein maantie Suomessa. Se kulki Turusta Viipuriin muodostaen myös keskeisen osan Bergenin ja Pietarin välisestä postireitistä 1300-luvulta alkaen. Helsingin perustamisen jälkeen Bembölestä haarautui kaupunkiin liityntäreitti. Samaa linjausta käytti tällä kohtaa Helsingin ja Turun välinen päätie aina Tarvontien avaamiseen 1962 saakka. Nykyistä Vanhaa Turuntietä käyttää Puustellinmäessä 12.000 ajoneuvoa vuorokaudessa. www.kuninkaantie.net

14 Unic-talo

Valmistui 1987, suunnittelijat Pekka Helin ja Tuomo Siitonen. Ohjelmistoyrityksen rakennuttama vankka toimisto koostuu kahdesta osasta, joissa on linnoitusmaisia piirteitä. Pekka Helin on myöhemmin suunnitellut myös Nokian pääkonttorin ja kauppakeskus Sellon.

Unic liitettiin 1995 Tietotehtaaseen, josta tuli 1999 TietoEnator, pohjoismaiden suurin tietotekniikan palveluyritys. www.tietoenator.fi

15 Raha-automaattiyhdistys

1978 valmistuneen tuotantorakennuksen muutos pääkonttoriksi valmistui 2004, suunnittelija arkkitehtitoimisto Castrén–Jauhiainen–Nuuttila. Toimistotilat kiertävät 20 metriä korkeaa pääaulaa, johon valo saadaan lasikaton kautta. Uusissa julkisivuissa on käytetty suurikokoisia teräskasetteja.

RAY on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka tehtävänä on hankkia pelitoiminnalla varoja vapaaehtoisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen työn tukemiseen. Tätä varten RAY:llä on yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaan sekä kasinon pitoon Suomessa. www.ray.fi/fi/ray/raytietoa

16 Puhujanpolku

Kunnallisneuvos Bertil Eriksson oli 1950-luvulla Espoon kunnanvaltuuston ahkerin puhuja. Hän ajoi erityisesti ruotsinkielisten asemaa, perusti Espoon museon ja kehitti voimakkaasti kotiseututyötä. Erikssonia, kunnallisneuvos Veikko Rantalaa ja Leppävaaran kartanon isäntää Kaarlo af Heurlinia kutsuttiin Kolmeksi tenoriksi.

17 Arlainstituutti

Päärakennus valmistui 1954, laajennukset 1985 ja 1996. Asuntolakampus valmistui 1992, suunnittelija Raimo Teränne.

Arla tarkoittaa varhaista aamuhetkeä ennen auringonnousua. Erityisopetuksen alueella toimiva valtion ammatillinen koulutus- ja kehittämiskeskus tarjoaa ainoana Suomessa ammatillista kuntoutusta ja koulutusta sekä asiantuntijapalveluita erityisesti näkövammaisille ja kuurosokeille. Nimi annettiin koululle vuonna 1906, kun Sokeain miesten työkoulu sai uuden rakennuksen Helsingin Kallioon. Jo vuonna 1892 olivat sokeat naiset saaneet oman työkotinsa samalle tontille. Vuonna 1972 koulu siirtyi Leppävaaraan nykyiselle paikalleen, johon oli jo sodan aikana evakuoitu valtion ammattikoulukoti Karjalan kannakselta. www.arlainst.fi

18 Mäkkylän virkatalo

Mäkkylän kylässä oli keskiajalla viisi taloa. Kylä oli alun perin Kalkkipellonmäessä nykyisen Raha-automaattiyhdistyksen kohdalla, mutta siirtyi myöhemmin Puustellinmäkeen.

Helsingin pormestari Hans Olofsson perusti Mäkkylän kylän taloista ratsutilan 1611. Kruunun puustelliksi 1711. Puron varressa oli mylly ainakin 1750. Mäellä oli myös sepän tupa ja juurella krouvi. Viaporin komendantin virkataloksi 1772: haltijana mm. amiraali Carl Olof Cronstedt, Ruotsinsalmen meritaistelun voittaja, joka luovutti Viaporin venäläisille 1808. Uusi päärakennus rakennettiin 1840-luvulla, suojeltiin 1980-luvun lopulla, kuitenkin paloi 1997. Tilan maista palstoitettiin 1904–35 yhteensä 130 vuokratonttia.

Pihapiirissä on kulttuurikasveja kuten pölkkyruohoa ja ukontulikukkaa, niittyalueella valtalajina nurmipuntarpää.

19 Puustellinpuisto

Valtion omistamassa purolaaksossa on vanha patoallas ja luonnontilainen jalopuulehto, jossa mm. jalavia ja saarneja. Alueelle on tehty virkistyskäyttöä tukeva kunnostussuunnitelma, jota ei ole toteutettu. Puro saa alkunsa Pajuniityltä ja laskee Monikonpuroon. Jos Kehä I:n tunnelointisuunnitelmat toteutuvat, sen valuma-alue laajenee 100 hehtaarilla.

SEURAAVA POLKU: VALLIKALLIO