Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle
Leppävaaran urheilupuisto II, 116500
Leppävaaran urheilupuistoon sijoittuvaa hiihtoputkihanketta on valmisteltu syksystä 2005. Snowring Espoo haki perustettavalle yhtiölle 15.1.2007 suunnitteluvarausta. Kiinteistölautakunta päätti 8.2.2007 varata sille alueen toteuttamisedellytysten selvittämiseksi. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin 27.2.2007 ja Espoon kuntoputki Oy haki asemakaavamuutosta 17.4.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 9.5.2007. Valmisteluaineiston nähtävillä olosta (6.8.-4.9.2007) kuulutettiin 1.8.2007. Hankkeen kaavakävely järjestettiin 14.8.2007. Leppävaara-seuran johtokunta on kevään ja kesän aikana tutustunut suunnitelmiin ja käynyt keskuudessaan hiihtoputkesta laajaa keskustelua. Liikuntatoimen johtaja oli myös esittelemässä suunnitelmaa seuran vuosikokouksessa. Mielipidettä tullaan täydentämään Leppävaaran Raittikarnevaaleilla (6.9.) järjestettävän gallup-kyselyn tuloksilla.
Hankkeen tarpeellisuudesta
Hiihtoputken tarpeellisuudesta oheistoimintoineen ollaan Leppävaarassa montaa mieltä. Se, että tarjotaan mahdollisuus harrastaa talvilajia sisätiloissa ympäri vuoden, on jälleen yksi askel kohti trendikästä ”keinomaailmaa”, joka jakaa mielipiteitä. Hankkeista päättävien tulisi käydä tähän liittyvää avointa arvokeskustelua. ”Keinomaailmaa” edustavien hankkeiden vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan myös lisää tietoa. Jos laitos myöhemmin osoittautuu kannattamattomaksi vaikkapa energian hinnan voimakkaasta noususta johtuen, on peruuttamattomasti tuhottu arvokas maisema, jota ei voida enää palauttaa entiselleen.
Lähtökohtaisesti Leppävaara-seura suhtautuu myönteisesti sellaisiin hankkeisiin, jotka lisäävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia, ja jotka monipuolistavat alueen palveluja. Hiihtoputki mahdollistaa lajin ympärivuotisen harrastamisen ihanteellisissa lumiolosuhteissa. Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen on jatkuvasti vähentynyt. Uusi laitos voisi lisätä lajin vetovoimaa sekä tukea hiihdon säilymistä koko väestön liikuntalajina. Leppävaaran urheilupuisto on laitoksen sijaintipaikkana seudullisesti ja alueellisesti keskeinen ja hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Keskeinen sijainti voi vähentää ”turhaa” liikennettä, joka syntyy hiihdonharrastajien hakiessa parempia lumiolosuhteita pääkaupunkiseudulta tai jopa kauempaa. Monet yhteiskuntataloudelliset syyt puoltavat näin hankkeen sijoittamista juuri Leppävaaraan.
Lisäksi hiihtoputki voisi tarjota kaupungille jopa mahdollisuuden vähentää Leppävaaran latuverkoston keinotekoista lumetusta ja tästä johtuvaa häiritsevää kuorma-autoliikennettä Leppäsillan asunto-alueen läpi. Huomionarvoisia ovat myös synergiaedut, kun syntyvää hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää Leppävaaran uimahallissa ja/tai suunnitellun maauimalan veden lämmittämisessä.
Kaikkiaan hiihtoputki oheistoimintoineen täydentää hyvin Leppävaaran urheilupuiston palvelutarjontaa. Hanke kuitenkin sijoittuu maisemallisesti herkkään paikkaan urheilupuiston stadionin ja Veräjäkallion väliselle alueelle sekä Monikonpuron laaksoon. Jatkosuunnittelussa sijaintivaihtoehtoja tulee edelleen tutkia, ennen kuin nyt esitetty arvokas paikka ”lopullisesti uhrataan”. Leppävaara-seura haluaa tuoda seuraavassa esille näkökulmia, joita ei ole riittävästi otettu huomioon sekä esittää useita reunaehtoja jatkosuunnittelulle.
Maisematilasta
Leppävaara-seuran mielestä hankkeen sijoittuminen Veräjäkallion rinteeseen on monella tapaa ongelmallinen. Varsinkin Veräjäkallion rinteeseen sijoittuvat laitoksen sisääntulo ja curling-halli on sijoitettu maisemallisesti epäluontevaan paikkaan. Arvokkaaksi luontokohteeksi luokiteltu jyrkkäpiirteinen Kaivoskallio tätä ympäröivine lehtoineen myös osaltaan rajoittaa laitosten luontevaa sijoittamista alueelle.
Erityisen huolestunut Leppävaara-seura on kaksikerroksisesta, satametrisestä curling-hallista, joka on esitetty ahdettavaksi varsinaisen hiihtoputken rinnalle Veräjäkallion rinteeseen. Tämän myötä Karakallioon johtava ulkoilutie ja kevyen liikenteen väylä on esitetty siirrettäväksi ylemmäksi rinteelle.
Leppävaara-seuran tietojen mukaan (geologi Toni Eerola) kyseinen rinnemaasto on geologiselta alkuperältään arvokas alue. Se on osa Litorinameren rantaa 4.000–3.000 vuotta sitten (20-25 mpy). Karakallioon johtava ulkoilutie myötäilee nyt tätä kauniisti tätä rantatörmää korkeudella 18 mpy. Hiihtoputki tulee tällä muinaisrannalla sivuuttamaan myös kahta kivikautista asuinpaikkaa, jolloin ne joutuvat alttiiksi tuhoamiselle putken rakennusvaiheessa.
Hiihtoputki muodostaa Monikonpuron laaksoon ns. koiraradan alueelle kaartuessaan myös fyysisen esteen, ja edellyttää sitä ylittävää siltaa. Vaikka hiihtoputken "lenkki" kätkeytyy kohtuullisen hyvin korkeiden kallioiden ympäröivään laaksoon, rinteen puoleinen rakennus johtaa pysyviin maisemallisiin vaikutuksiin puunkaatoineen, kallion louhintoineen ja maaston muokkauksineen. Rinteellä eri korkeudelle sijoitettuna putki muodostaa huomattavan seinämän. Maiseman ja rakennuksen suhdetta pohdittaessa on muistettava, että kyse on peräti 11.000 kerrosneliön suuruisesta rakennuksesta, joka lehtitietojen mukaan (Rakennuslehti 30.8.07) voidaan vielä tulevaisuudessa jopa kaksinkertaistaa.
Rakentamisen myötä monelle ulkoilijalle merkityksellinen mielenmaisema katkeaa, kun näkymä Karakallioon johtavalta kevyen liikenteen väylältä alas laaksoon tukitaan. Myös urheilukenttää reunustavaa komeaa kuusiaita on vaarassa tuhoutua. Kaikki edellä esille tuodut seikat korostavat suunnittelun avoimuuden ja moniarvoisuuden merkitystä.
Suunnitteluprosessista
Hankkeen valmistelu ei ole ollut sopusoinnussa nykyisen rakennuslain hengen kanssa. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei hankkeelle ole esitetty. Sen vireille tulosta kuulutettiin vasta talvella 2007, vaikka hanketta oli liikesalaisuuksiin vedoten valmisteltu Espoon kanssa jo syksystä 2005. Asukkailla oli vireille tulon jälkeen mahdollista löytää tietoa hankkeesta vastaavien internet-sivuilta. Näillä on esitetty mm. kaksi halkileikkausmallikuvaa ja aluejulkisivu. Halkileikkauskuva, jossa putkeen sisältyy ikkunallinen, lämmin tilaan juoksumahdollisuuksineen, edustaa käsittääksemme hylättyä suunnitelmaa. Julkisivusta ei ole verkkosivujen kuvien tammikuun 2007 päivityksen jälkeen esitetty tarkentuneita suunnitelmia. Aluejulkisivukuva ei anna mitään viitteitä rakennuksen pintamateriaaleista tai värityksestä, vaan pyrkii lähinnä luomaan mielikuvaa hiihtoputken sopeutumisesta maastoon Turuntieltä katsottuna. Lisäksi verkkosivun ilmakuvat edustavat hiihtoputken lähtö- ja maalialueen sekä huoltorakennuksen osalta vanhentuneita suunnitelmia. Alkusyksyllä 2007 järjestetyssä kaavakävelyn yhteydessä olisi hankevastuullisten tullut esittää tarkennettuja havainnekuvia hiihtoputkesta pintamateriaali- ja värivaihtoehtoineen sekä eri suunnista tehtyjä kuvamanipulaatioita.
Reunaehtoja jatkosuunnittelulle
1) Sovittaminen maisemaan
Suuri haaste jatkosuunnittelulle on tämän kohtuullisen ison hankkeen sovittaminen maisematilaan. Curling-hallista, jos se halutaan liittää hankkeeseen, on oheistoimintoineen tehtävä arkkitehtonisesti luonteva vastinpari yleisurheilukentän katsomolle. Tämä olisi toteutettavissa ainakin ratkaisussa, jossa stadionin takasuoralle rakennettaisiin (v. 2009 Kalevan kisojenkin takia välttämätön) katsomorakennus, jonka sisään curlinghalli ja muut toiminnot sijoittuisivat. Muussa tapauksessa tulee kuusiaita pyrkiä säilyttämään yleisurheilukenttää suojaavana maisemaelementtinä.
Alkupään massoittelua tulisi vielä tutkia ja päästä ratkaisuun, jossa sekä kevyen liikenteen yhteydet että kalliorinteen herkkyys tulisi paremmin huomioitua. Hiihtoputki tulee kokonaisuudessaan sopeuttaa maastonmuotoihin niin, että vältytään kalliorinteiden merkittävästä louhimisesta ja hyväkuntoisen metsän kaatamisesta. Hiihtoputken tulee olla väriltään sellainen, että se sopeutuu maastoon kaikkina vuodenaikoina. Graffitien torjunta tulee huomioida seinämateriaaleissa ja ottaa tämä muutenkin viherrakentamisen (köynnökset, pensaat) keinoin haltuun, eikä ratkaista asia yksin turvakameroilla. Maisemointia tulee kaikkiaan korostaa ja edellyttää, että hankevastuulliset kustannuksellaan istuttavat puita hiihtoputken lähimaastoon.
Hiihtoputken sulamisvesien sekä ja kaava-alueelle kaupungin kaavaileman lumetusaltaan vaikutukset Monikonpuroon tulee selvittää, samoin kuin puolen kilometrin mittaisen putken vaikutus pintavesien ja lumen sulamisvesien kululle. Tavoitteena tulee olla Monikonpuron ekologian turvaaminen estämällä toimintojen synnyttämien epäpuhtauksien pääsy puroon, jos mahdollista jopa puron kalakannan parantaminen alivirtaamaa lisäämällä.
2) Liikenteen koordinointi
Liikennettä tulee kaavamuutosta valmisteltaessa katsoa osana laajempaa kokonaisuutta. Kaikkiaan urheilupuiston maantasopaikoitukseen perustuva pysäköinti vaikuttaa riittämättömältä lajikirjon jatkuvasti laajentuessa. Uusien toimintojen käyttäjämäärät voivat nousta huomattavasti odotettua korkeammaksi aluekeskuksen vetovoimakentässä. Urheilupuiston ajoyhteyksistä sekä autopaikkojen sijainnista tulee laatia kokonaisselvitys ja toimintojen yhä lisääntyessä tutkia pysäköintiluolan rakentamismahdollisuuksia alueelle.
Riittävätkö urheilupuiston paikoituspaikat tilanteissa, jossa useammalla toiminnolla (yleisurheilukenttä, jalkapallokentät, hiihtoputki, curlinghalli, uimahalli, suunniteltu maauimala ja jäähalli, mahdollinen jalkapallohalli ym.) on jokin käyttäjä- / katsojamääriä nostava tapahtuma tai sesongin huippuajankohta?
Esimerkiksi Helsingissä Kumpulan maauimalalla kävijöitä on noin 140.000 vuodessa, ja Uimastadionin maauimala houkuttelee parhaina kesäpäivinä lähes 5 000 kävijää. Pari vuotta sitten esillä olleen Hakunilan hiihtoputken käyttäjämäärätavoite oli 350.000. Hiihtoputken esitetty 100.000 käyttäjäkertatavoite voikin osoittautua inhorealistiseksi.
Nyt esitetyn suunnitelman mukaan hiihtoputkelle autolla tulevat ohjataan urheilupuiston pohjoispuolitse uimahallin paikoitusalueille. Ajoreitin varrella on useita kouluja: Leppävaaran lukio (350 opiskelijaa), Leppävaaran koulu (lähes 300 oppilasta) sekä Veräjäpellon koulukeskus, jossa on noin 160 ala-asteen oppilasta ja toistasataa erityisoppilasta, joista osa kuulovammaisia. Lähialueilla on monia muitakin kouluja ja oppilaitoksia. Ainakin osa liikenteestä tulisi ohjata Vanhan maantien kautta; tältä pysäköintikentältä ei ole kuin 150 m pitempi matka hiihtoputkelle.
Yhteenveto
Edellä esitettyjen reunaehtojen toteutuessa Leppävaara-seura suhtautuu periaatteessa myönteisesti hiihtoputkihankkeeseen. Hankkeen tiedotuksen tulee jatkossa olla tähänastista avoimempaa ja yhteistyön kättä on ojennettava jatkossa myös asukkaisiin päin. Kaupungin koulutoimi sekä lähialueen koulut tulee kytkeä osallisina paremmin jatkosuunnitteluun koulujen tarpeiden huomioon ottamiseksi.
Lausuntoa tullaan täydentämään myöhemmin 6.9. raittikarnevaaleilla tehtävän gallupin palautteilla.
Leppävaarassa 3.9.2007
Leppävaara-seura - Alberga-sällskapet ry
Arja Salmi
puheenjohtaja
Pirjo Wallenius
sihteeri
Osallistu Raittikarnevaaleilla 6.9. seuran kojulla hiihtoputkigallupiin
"Hiihtoputki vai hukkaputki?"
Seuran koju avoinna klo 14–21
03.09.07.
